top of page
  • Twitter
  • LinkedIn
  • Writer's pictureIan Mac Eochagáin

Enkkuröyhkeys jatkuu: miten välttää persaukisten urpojen kohtalo

Miten suomalaiset voivat olla jatkossa onnellisia ja ylpeitä omasta kulttuuristaan sekä kansainvälistyä.

Tiistaina kirjoitin sarjan ensimmäisessä osassa suomalaisten liiallisesta varmuudesta omaan kykyynsä kirjoittaa myyntitekstejä englanniksi. Totesin, että tämä varmuus yhdistettynä hiipuvaan ylpeyteen omasta kulttuurista on Suomen viennin ja siten koko maan tuho.


Tänään kerron, miten voimme välttää tämän kauhistuttavan kohtalon ja löytää tien kohti valoisampaa tulevaisuutta. Tulevaisuutta, jossa suomalaiset viestivät muun maailman kanssa varmoin ottein myyvällä englannilla, jota ei ole kirjoitettu vain näön vuoksi. Se on myös tulevaisuus, jossa englantia ei käytetä turhaan viestinnän kielenä Suomessa. Sen sijaan suomalaiset ymmärtävät kansalliskieltemme arvon ja vaalivat niitä sen mukaisesti.


Panostaminen myyvään englantiin

Miten pääsemme sinne? Ensinnäkin kansainvälistä myyntiä tekevien suomalaisyritysten on tarkasteltava käyttämäänsä englantia. Kaikki on käytävä läpi: verkkosivusto, sisäiset asiakirjat sekä asiakkaille ja palveluntarjoajille suunnatut tekstit. Erityisesti ulkomaalaisten asiakkaiden lukemien tekstien kohdalla on kysyttävä: onko tämä hyvää englantia? Sanotaanko siinä kaikki, mitä haluamme sanoa? Sisältääkö se ei-toivottuja sävyjä tai tulkintoja? Usein yrityksen tekstit ovat olleet yrityksen sivustossa tai järjestelmissä jo vuosia. Kukaan ei enää edes muista, kuka ne on kirjoittanut ja milloin.


Jos olet päättänyt tehdä tämän analyysin yrityksesi teksteille, kerää yhteen kaikki yrityksesi julkaisemat tekstit. Arvioi ne yksitellen ja kysy: myykö tämä teksti meitä, tuotteitamme ja palveluitamme? Kysymys on vaikea, ja saatat tarvita arvioinnissa ammattilaisen apua.


Monien suomalaisyritysten sivustot ovat erinomaista englantia. Sen sijaan Finnairin, Nesteen ja Aalto-yliopiston olisi tarkasteltava englanninkielistä sisältöään tiukan kriittisesti (suhtaudun tässä Aalto-yliopistoon kuten mihin tahansa muuhun palvelua myyvään yritykseen). Ne ovat kaikkein enkkuröyhkeimpiä, koska ne ovat vain lätkäisseet sivustoilleen muokkaamatonta tai vain hyvin vähän muokattua tankeroenglantia.


Näiden yritysten jälkeen englanninkielinen sisältö on syytä käydä tarkasti läpi yrityksissä, jotka ovat laatineet englanninkielisen sivuston puhtaasti näön vuoksi. Nämä ovat usein pienyrityksiä, jotka ovat julkaisseet pari englanninkielistä verkkosivua hamassa menneisyydessä. Niillä saattaa olla joitakin ulkomaalaisia asiakkaita, mutta ne saattavat myös karkottaa monia potentiaalisia asiakkaita tylsällä ja epäidiomaattisella englannilla. Monissa tapauksissa parempi vaihtoehto olisi jättää julkaisematta mitään englanniksi kuin käyttää ala-arvoista englantia.


Molempien yritystyyppien on katsottava totuutta silmiin: ne eivät voi saavuttaa ansaitsemiaan myyntituloksia, jos ne luottavat itse kirjoittamaansa Finglishiin. Tämä on enkkuröyhkeyttä, ei fiksua kielistrategiaa. Yritysten tulisi panostaa myyvään englantiin. Kassaan kilahtavat eurot ovat tästä todiste.


Annetaan kielillemme niiden tarvitsemaa happea

Toinen suuri muutos, joka Suomessa on tehtävä, koskee englannin kielen asemaa. Lyhyesti sanottuna: meidän kaikkien on ymmärrettävä, että englanti ei sovi kieleksi, jolla viestimme keskenämme täällä koto-Suomessa. Englanti on kieli, jolla viestitään Suomen ja ulkomaailman välillä. Se ei ole syntyperäisten suomalaisten ja maahanmuuttajien välinen viestintäkieli, vaan maahanmuuttajien pitää oppia suomea ja ruotsia, ja suomalaisten pitäisi puhua heille suomea tai ruotsia.


Pehmeät menetelmät ja toiveajattelu eivät toimi. Tarvitaan tiukkaa valvontaa, jotta suomen- ja ruotsinkieliset saavat hengähdystauon kotimaassaan – maailman ainoassa maassa, jossa suomi on virallinen kieli, ja yhdessä maailman kahdesta maasta, jossa ruotsi on virallinen kieli. Kahden kansalliskielemme asemaa voitaisiin vahvistaa seuraavilla toimenpiteillä:

  • Lainsäädäntö, jolla estetään kuntia tekemästä muusta kielestä kuin suomen, ruotsin tai saamen kielestä virallista tai puolivirallista kieltä. Näin kiellettäisiin ne nykyään kohtaamamme järjettömyydet, kuten se, että Helsinki mainostaa lasten liikuntakerhoja englanniksi.

  • Pakolliset kielileirit Suomeen (erityisesti englanninkielisistä maista) tuleville maahanmuuttajille.

  • Lainsäädäntö, jolla kielletään mainonta muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, romanikielellä tai karjalan kielellä. Englannilla ei ole sijaa maan tärkeimmän sanomalehden etusivulla. Monissa muissa maissa, kuten Baltian maissa ja Ukrainassa, on samanlaisia lakeja, joiden tarkoituksena on suojella kansallista kieltä venäjän kielen liialliselta käytöltä. Nyt erityisesti suomen kieli tarvitsee suojelua toiselta siirtomaakieleltä, englannilta.

Taisteluni enkkuröyhkeyttä vastaan ja työ sen eteen, että suomalaiset olisivat todella ylpeitä suomen kielestä ja kulttuurista, eivät pääty tähän. Ei riitä, että yrityksissä ymmärretään Finglishin rajoitukset myyntikielenä. Lainsäädäntö Suomen kansalliskielten suojelemiseksi ei myöskään riitä.


Englannin ylivallan murtaminen suomalaisten päässä

Kun suomalaiset ymmärtävät, että englanti ei ole maailman ainoa vieras kieli, ollaan saavutettu murroskohta. Siitä voimme jatkaa kohti tervettä kansakuntaa, joka vaalii Suomen kansalliskieliä ja jossa yritykset ymmärtävät, että myyvän englannin käyttö on arvokasta kansainvälisessä kaupankäynnissä. Nykypäivänä ongelma on se, että suomalaiset näkevät ulkomaailman yksinomaan angloamerikkalaisen linssin läpi suodatettuna. Yhä harvempi suomalainen opiskelee muuta vierasta kieltä kuin englantia. Erityisesti saksan kielen suosio kouluissa on hiipunut. Suomi on EU:n ja Naton jäsen, mutta emme osaa riittävästi muiden eurooppalaisten jäsenmaiden ja liittolaisten kieliä. Nykyisessä tilassaan Suomi on Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kulttuurisiirtomaa. Monipuolisempi kielitaito voisi sen sijaan tehdä Suomesta aidosti kansainvälisen.


Nämä ovat kolme keskeistä vaihetta matkalla kohti kielellisesti tervettä Suomen kansakuntaa:

  1. Yrityskentän panostukset oikeaan, myyvään englantiin.

  2. Lainsäädäntö Suomen kansalliskielten suojelemiseksi ja ulkomaalaisten kotouttamisen edistämiseksi.

  3. Panostaminen koulujen kieltenopetukseen, jotta ne voivat kouluttaa aidosti monikielisiä maailmankansalaisia.


Kohti terveempää kansakuntaa

Emme voi aidosti menestyä kansainvälisessä yhteisössä, jos emme luota itseemme täysin kansakuntana. Suomalaisten on uskottava, että kansalliskielillämme on tulevaisuus, johon on panostettava.


Enkkuröyhkeys yhdistettynä siihen, että englantia palvotaan orjallisesti maailman ainoana kielenä, ei ole tervettä. Aletaan tehdä itsestämme terveempiä. Joko niin tai sitten meistä tulee persaukisia urpoja. Valinta on meidän.


1 Comment

Rated 0 out of 5 stars.
No ratings yet

Add a rating
Esa Palmroth
Esa Palmroth
Oct 19, 2023
Rated 5 out of 5 stars.

Aamen.

Like
bottom of page