Oman englannin muokkaaminen yksinkertaiseksi on vaikea nakki.
Jari Parantainen kirjoitti Pölli tästä -blogiin 11 vuotta sitten: ”Käytä 12-vuotiaan sanoja”. Tekstintuottajana koen tämän hyvänä haasteena! Muutkin kuin lapset hyötyvät siitä, että tekstin voi ymmärtää heti. Kukaan ei koskaan valita, että ”olipa tuo teksti liian helppoa ymmärtää”.
Niinpä otan haasteen vastaan. Voinko muokata omia tekstejäni niin, että jopa 12-vuotias ymmärtää ne? Olenhan tarpeeksi saarnannut suomalaisille siitä, että suomeksi ei osata kirjoittaa riittävän napakasti. Mongerrusta suomeksi todellakin riittää. Mutta entä oma mongerrukseni? Tuotanko sellaista?
Aivan varmasti. Käännän pitkät suomenkieliset virkkeet pitkiksi englanninkielisiksi virkkeiksi, käytän monimutkaisia sanoja ja kielioppia.
Puolustuksekseni sanon, että asiakkaani eivät vaadi minulta erittäin yksinkertaista englantia eivätkä selkoenglantia. Silti voisin kääntää selkeämmin. Käännökseni on harvoin tarkoitettu englantia äidinkielenään puhuville ihmisille. On siis skarppaamisen varaa!
Tänään analysoin omaa työnjälkeäni, nimittäin erästä suomi–englanti-käännöstä. Yritän muuntaa sen monimutkaisesta yksinkertaiseksi. Tavoite on sellainen englanti, jota jopa 12-vuotias lapsi ymmärtää.
Mongerruksen koepala
Olen varma, että käännösenglantini on kaukana yksinkertaisesta. Tästä minulle kertoo Wordin Asiakirjan tilastot -toiminto. Se toimii näin: avaan jonkin käännöstekstini, siis minun englanniksi kääntämäni lopputekstin, ei alkuperäistä suomenkielistä, avaan Kirjoitusavustajan ja valitsen Asiakirjan tilastot.
Tänään koepalana toimii käännökseni tästä Suomen Yrittäjien uutisesta: Talouden laiva kääntyy hitaasti – Maksuviiveiden määrän lasku ei vielä näy konkursseissa: “Jos suuret yritykset kaatuvat…” Voit vaikka käydä ensin lukemassa käännökseni ja sitten jatkaa tämän kirjoituksen lukemista, jotta saisit tuntuman englantini vaikeudesta (tai helppoudesta, näkökulmastasi riippuen!).
Nämä ovat kyseisen tekstin käännökseni luettavuustulokset:

Tässä minua kiinnostaa varsinkin toiseksi viimeinen: Flesch–Kincaid Grade Level. Luku 12 kertoo, että teksti on karkeasti ottaen yhdysvaltalaisen lukiosta valmistuneen tai yliopistossa opiskelevan tasolla. Tämän sivuston mukaan tekstin pitäisi siis kuta kuinkin olla yhtä vaikeaa/helppoa kuin Stephen Hawkingin A Brief History of Time (suom. Ajan lyhyt historia, suomentanut Risto Varteva).
(Luku saadaan kaavalla, johon voi tutustua edellä linkittämälläni englanninkielisellä sivustolla. Tärkeintä kaavassa on virkkeiden, sanojen ja tavujen lukumäärä.)
Tavoitteeni on saada tuo luku pienennettyä 7:ään, silloin Yhdysvalloissa lapset ovat yleensä 7. luokalla ja 12-vuotiaita. Seiskaluokkalaisen tasoinen englanti siis hakusessa!
En ota koepalaksi koko käännöstäni, jossa on 812 sanaa, vaan yhden kappaleen. Se on kappale, joka alkaa englanniksi sanoilla ”Measured both in terms of headcount and turnover bracket”. Suomeksi kappale alkaa sanoilla ”Henkilömäärällä että liikevaihtoluokalla mitattuna”. Siinä on vain 53 sanaa kahdessa virkkeessä, eli:
Measured both in terms of headcount and turnover bracket, the proportion of companies delaying payment fell the most in the largest companies and the least among the smallest companies. In a challenging economy, small companies do not have the same financial buffers, which is why they find it harder to pay their bills.
Miten vaikeaa tämän kappaleen yksinkertaistaminen voisi olla? Kokeillaan.
Ensimmäinen kierros: virkkeet lyhyemmiksi
Kun suoritan saman Wordin luettavuusanalyysin tälle kappaleelle, ensimmäiseksi paljastuu, että olen valinnut keskimääräistä vaikeamman pätkän. Tämän kappaleen luettavuusluokkataso on peräti 13,2.
Flesch–Kincaid-lukuun vaikuttaa kaksi keskeistä asiaa: virkkeiden pituus ja tavujen määrä sanoissa. Niinpä minun pitää pilkkoa sekä virkkeet että sanat lyhyemmiksi.
Aloitan virkkeistä. Pilkon ensimmäisen virkkeen kahtia.
Lähtökohta:
Measured both in terms of headcount and turnover bracket, the proportion of companies delaying payment fell the most in the largest companies and the least among the smallest companies.
Lopputulos:
The proportion of companies delaying payment fell both in terms of headcount and turnover bracket. The biggest fall was among the largest companies. The smallest fall was among the smallest companies.
Sitten toinen virke. Lähtökohta:
In a challenging economy, small companies do not have the same financial buffers, which is why they find it harder to pay their bills.
Lopputulos:
In a challenging economy, small companies do not have the same financial buffers. Therefore, they find it harder to pay their bills.
Yhdistetään molemmat osat:
The proportion of companies delaying payment fell both in terms of headcount and turnover bracket. The biggest fall was among the largest companies. The smallest fall was among the smallest companies. In a challenging economy, small companies do not have the same financial buffers. Therefore, they find it harder to pay their bills.
Miltä luettavuus näyttää nyt? Aika hyvä parannus: Flesch–Kincaid-luku on nyt 7,9! Eli nyt englanti on sellaista, jota seiskaluokkalainen amerikkalainen lapsi ymmärtää. Olen silti edelleen tyytymätön: näen itsekin, että sellaiset sanahirviöt kuten ”turnover bracket” ja ”in a challenging economy” ovat mongerrusta. Edes ”delaying payment”, joka on koko uutisen suola, ei avaudu kunnolla. Moniko seiskaluokkalainen ymmärtäisi sitä? Aikuisiltakin se saattaa mennä ohi.
Otetaan toinen kierros.
Toinen kierros: sanat atomeiksi
Nyt on aika räjäyttää mahdollisimman moni kapulakielen ilmaisu atomeiksi! Tai ainakin sellaisiksi sanoiksi, joita lapsetkin ymmärtävät. Saatan lyhentää virkkeitä entisestään tälläkin kierroksella.
Lähtökohta:
The proportion of companies delaying payment fell both in terms of headcount and turnover bracket. The biggest fall was among the largest companies. The smallest fall was among the smallest companies. In a challenging economy, small companies do not have the same financial buffers. Therefore, they find it harder to pay their bills.
Lopputulos:
The share of companies that paid their bills late fell. This was true for all companies in general, no matter how many people they employed or how much they sold. The biggest fall was among the largest companies. The smallest fall was among the smallest companies. When the economy does badly, small companies do not have enough extra cash. That is why they find it harder to pay their bills.
No nyt! Tässä erityisen vaikea ilmaus oli ”in terms of”. Me englanninkieliset ihmiset tuppaamme sanomaan ”in terms of” joka välissä, koska fraasi on epämääräinen – ja siksi kätevä. Miten selität lapsen sanoilla, että ”osuus laski sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna”? No, yritin.
Tässä vielä yhteenvetoa keskeisistä sanoista, joihin tein muutoksia:
delaying payment -> that paid their bills late
headcount -> how many people they employed
turnover -> how much they sold
financial buffer -> extra cash
Miltä luettavuus näyttää nyt? Nyt luku on 5,6! Olen jopa yliyksinkertaistunut. Ylilaadustani saattaa olla haittaa: jos käännöskappaleessani oli alun perin 53 sanaa, yksinkertaistetussa versiossani on 70 sanaa.
Onko tekstiä helpompi lukea, jos sen sanat ja virkkeet ovat lyhyempiä, mutta sanoja on enemmän?
Entä kuinka yksinkertaista tekstin pitää olla, varsinkin englanninkielisen käännöstekstin? Riittääkö lukiolaisen lukutaito? Yläkoululaisen? Seiskaluokkalaisen?
Yhteenveto
Esimerkkikappaleessani oli ennen 53 sanaa 5 virkkeessä. Useammassa sanassa oli kolme tavua: challenging, economy, companies, proprtion, delaying, financial. Flesch–Kincaid-luku oli 13,2 eli kappale oli selvästi jo yliopisto-opiskelijan tasolla.
Yksinkertaistetussa versiossa oli 70 sanaa 6 virkkeessä. Kun lasketaan tavut, pisin sana on companies, jonka oletan olevan 12-vuotiaalle ymmärrettävä. Flesch–Kincaid-luku oli 5,6 eli jopa vitosluokkalaisen pitäisi ymmärtää tekstini.
Aika hyvä tulos, jos saan itse sanoa. Mutta en rupea tuottamaan noin yksinkertaista englantia kaikissa käännöksissäni, ellei asiakas erikseen pyydä sitä. Ensinnäkin käännökseni on tarkoitettu aikuisille lukijoille. Toiseksi se veisi liikaa aikaa verrattuna normaaliin käännöstyötapaani. Kolmanneksi käännän jo nyt niin, että keskivertoaikuisen pitäisi ymmärtää englantiani. Pilkon pitkät virkkeet lyhyiksi ja välitän käännöksen pääsanoman.
On silti mielenkiintoista pohtia, että jopa huolella tehty käännös voi olla vasta luonnos. Sitä voi aina viilata ja muokata loputtomiin.
Haluatko ilmaisen lounaan? Tarjoan sellaisen sinulle, kun haluat puhua kanssani yrityksesi englantiin liittyvistä ongelmista. Lue lisää ja hae täältä!
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.
Periaatteessa sait sen hienosti käännettyä selkoenglanniksi, mutta sisältö taitaa olla sellainen, ettei sitä keskiverto 12-vuotias ymmärrä. Joten hyvä huomioida kenelle sisältö on tarkoitettu. Toki virkakielellä ei edes suomeksi pitäsi kirjoittaa mitään.
En muuten tiennytkään, että Wordissa on tuollainenkin ominaisuus.
Miksi tuossa alkuperäisessä englanninnoksessa on ylipäätään tuo "bracket"?