Kuka sulkee suomen kielen ikkunaa?

Tietyt suomalaiset laajentavat englantia ja kutistavat suomea joka päivä.

Mitä lapsiperhe tarvitsee syksyllä? Ainakin ruotsalaisen vauvaruuan valmistajan Semperin mukaan nämä asiat:

Tietenkin minua ja monta lukijaani ärsyttävät mainoksen sanat:

SYKSYN STARTER PACK

lapsiperhe edition

Miksei vaikkapa:

SYKSYN PERUSTARVIKKEET

juuri lapsiperheille

?

Hokema siitä, että englanti edustaa nykyaikaisuutta ja kansainvälisyyttä, on niin kulunut, että on jopa vähän noloa toistaa se blogissani. Lähestytään asiaa mieluummin toisesta näkökulmasta.

Semperin mainoksessa ei ole kyse siitä, että ”englanti laajenee ja suomi kutistuu” vaan ikkunasta.

Ikkunalla tarkoitan tilanteita ja tehtäviä, joissa suomen käyttöä pidetään normaalina, huomiota herättämättömänä, jopa huomaamattomana. Sen suomi-ikkunan sisälle mahtuu suomalaisten arkiset asiat. Ketään ei hetkauta, kun suomalainen opiskelee, työskentelee, harrastaa tai kuluttaa kulttuuria suomeksi.

Mutta suomi-ikkuna ei ole ihan tiivis. Pokista vähän vetää. On paljon tilanteita, joissa ketään ei ihmetytä, kun suomalainen tekee asiat englanniksi. Nykyään ei ole ihmeellistä, jos suomalainen työskentelee, opiskelee, harrastaa ja kuluttaa kulttuuria englanniksi – vaikka asuu Suomessa.

Ja sitten on alue ikkunan ulkopuolella. Sillä tarkoitan tilanteita, joissa suomen käyttö herättää ihmetystä ja se pitää perustella, kun taas englannin käyttö on odotettua ja neutraalia eikä vaadi perusteluja. Yksi esimerkki on työpalaveri, johon osallistuu yhdeksän kantasuomalaista ja yksi (mahdollisesti vuosikymmenet Suomessa asunut) maahanmuuttaja. Silloin suomen käyttäminen sopimatta etukäteen saattaa vaikuttaa töykeältä. Suomi jää kielenä ikkunan ulkopuolelle, kun englanti on ikkunan keskellä.

Semperin mainoksessa itse tilanne pysyy suomalaisena, mutta osa viestin tehtävistä siirtyy englannille. Mutta koska englantia on käytetty mainoksissa niin kauan täällä, valtaosa ei pane asiaa mitenkään merkille.

Mutta silti Semperin mainos on merkittävä. Ihminen, joka teki sen, oli omalta osaltaan sulkemassa suomen kielen ikkunaa. Ei kokonaan, ei yhdellä sulkemisella, mutta vähitellen.

Mitä hän sitten teki? Hän viesti, että suomen kielelle kuuluu viestin tylsä perusduuni eli välttämättömien merkitysten välittäminen:

• syksy

• lapsiperhe

Periaatteessa mainos olisi voinut koostua vain noista kahdesta: ”Lapsiperheen syksy”.

Mutta samalla mainoksen tekijä antoi englannille – ja riisti suomelta – hauskuuden ja hiukan eksklusiivisuuden tunnetta:

• starter pack (viittaus nettimeemeihin)

• edition (viittaus kirjojen, levyjen ja muiden tuotteiden painoksiin ja versioihin, esim. Collector’s Edition)

Kun useampi mainoskirjoittaja vuosi vuodelta jakaa tehtävät kielten kesken, lopputuloksena suomi-ikkunaan jäävät tietyt tehtävät – toiset jäävät ulos.

Suomi-ikkunaan jäävät peruskäsitteet, kuten ”syksy” ja ”lapsiperhe” – mutta ikkuna suljetaan hauskuudelta, jännyydeltä, houkuttelevuudelta. Ikkunaa ei suljeta kerralta, vaan suomalainen suomalaisen jälkeen päättää pikkuhiljaa vetää pokia hieman sisälle päin.

Tietenkin suomeksi voi olla hauska, jännä ja houkutteleva. Mutta missä tilanteissa? Pidetäänkö suomenkielistä hauskaa, jännää tai houkuttelevaa viestiä normaalina, vai ihmetyttääkö se? Entä sadan vuoden päästä?

Me turhaenglannin vastustajat emme siis saa jäädä muina kukkahattutäteinä ja -setinä taivastelemaan jokaista typerää tapausta, jossa taas englantia käytettiin suomen tilalla. Ei ole myöskään hyödyllistä toistaa ”englanti laajenee” -mantraa. Meidän on oltava paljon kylmempiä ja analyyttisempiä. Jokaisesta vastaan tulevasta turhaenglannin tapauksesta on kysyttävä:

• Mitkä tehtävät tämän viestin tekijä sulkee suomi-ikkunan ulkopuolelle – hauskuuden, nykyaikaisuuden, nuoruuden?

• Kuka on viestin tekijä eli ikkunan sulkija? Onko heitä muitakin? Miksi heillä on valta sulkea ikkuna ylipäänsä?

Englanti ei laajene Suomessa, vaan suomalaiset laajentavat englantia. Ketkä ja milloin?

Tämän päivän blogi oli suomen kielen tulevaisuudesta, mutta olen kirjoittanut myös englannista – jopa tällaisen kirjan! Signeerattu kappale kotiin postitettuna maksaa 32,90 €. Tilaa kirja täältä.

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.