top of page
  • Twitter
  • LinkedIn
  • Writer's pictureIan Mac Eochagáin

Finglish-harha – kun englanti maistuu suomelta

Updated: Mar 14, 2023

Tänään aion pureutua ongelmaan, joka minulle tulee usein vastaan suomesta englanniksi kääntäessäni ja jota nimitän Finglish-harhaksi.


Finglish-harha syntyy, kun suomalaiset kääntävät suomenkielisen termin englanniksi liian sanasanaisesti. Näin syntyy englanninkielisiä termejä, jotka ovat parhaimmillaan harhaanjohtavia ja pahimmillaan siansaksaa. Se olisi harmitonta, elleivät useat suomalaiset elimet, kuten valtioneuvoston kanslia ja yliopistot, julkaisisi paljon englanninkielisiä käännöksiä teksteistään. Nämä käännökset luovat hakukonetuloksissa virheellisen vaikutelman siitä, että termit ovat vakiintuneita englannin kielen ilmauksia, vaikka ne todellisuudessa ovat vain paljon näkyvyyttä saaneita virheellisiä käännöksiä.



Huonon käännöksen loukussa


Ensimmäinen esimerkkini on suomen sana kannustinloukku. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa sosiaalietuuksia saavan henkilön ei kannata ottaa työtä vastaan, koska palkka ei olisi paljonkaan etuutta suurempi. Englanniksi tästä käytetään ilmaisua welfare trap (sosiaaliloukku) tai unemployment trap (työttömyysloukku). Kuitenkin monet suomalaiset valtion elimet, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Valtiovarainministeriö, käyttävät incentive trapia. Tähän esimerkkiin Finglish-harhasta liittyy pari ongelmaa:


  • Useimmat englanninkieliset lukijat eivät ymmärrä sanan merkitystä: englannissa on jo termit welfare trap ja unemployment trap, joten jos lukija törmää incentive trapiin sosiaaliturvasta puhuttaessa, hän ei välttämättä ymmärrä lukemaansa tarkoitetulla tavalla.

  • Se on harhaanjohtava: incentive trap kuulostaa siltä, että kannustin muodostaisi loukun, mitä se sitten ikinä tarkoittaakin. Todellisessa englanninkielisessä maailmassa, suomi–englanti-käännöskuplan ulkopuolella, incentive trap voi tarkoittaa aivan muuta kuin suomalaiset kirjoittajat tarkoittavat.


Yhdeksästä viiteen


Toinen esimerkkini on suomen sana työelämä. Aina kun se esiintyy käännettävässä tekstissä, joudun epätoivon valtaan. Asiaa ei auta se, että suomalaiset voivat täysin ongelmitta sisällyttää samaan otsikkoon viisi työ-sanan sisältävää sanaa:


Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen päätösseminaarissa keskusteltiin työhyvinvoinnista, työkyvystä ja työllisyydestä


Tämä oli ammattiliittoni lähettämän uutiskirjeen otsikko viime vuonna. Karkeasti käännettynä se kuuluu: ”The closing seminar of the ‘Employment through Work Welfare’ project discussed work welfare, work capacity and employment”. Käännöksessäni ei ole yhtä paljon toistoa kuin suomenkielisessä otsikossa, sillä englannin kielen sana employment ei sisällä sanaa work. Ymmärtänette kuitenkin, mitä ajan tällä takaa: Suomessa työstä puhutaan mielellään tautologisesti eli turhaa toistoa käyttäen.


Takaisin työelämään: mitä se tarkoittaa? Itse käännän sanan asiayhteydestä riippuen eri vastineilla, kuten employment (työsuhde), career (ura) tai professional activity (ammattitoiminta). Kieltäydyn kääntämästä sitä niin kuin suomalaiset tekevät: working life.


Työelämä on hankalampi tapaus kuin edellä mainittu kannustinloukku, koska working life löytyy Cambridgen sanakirjasta, se on ammattiyhdistysaktivistin verkkosivuston nimi ja sitä on käytetty akateemisissa tutkimuksissa, joiden kanssa suomalaisilla ei ole ollut mitään tekemistä. En siis voi väittää, etteikö sitä käytettäisi englannin kielessä. Sille, että working life on pikemminkin esimerkki Finglish-harhasta kuin hyvä käännös työelämästä, on kuitenkin useita perusteluja:

  • Working life tarkoittaa englanniksi ja Finglishiksi eri asioita. Kun ilmaisua hakee Global Corpus of Web-based English -tietokannasta, voi huomata, että ilmauksen edellä on monissa hakutuloksissa omistuspronomini. Kun englanniksi sanotaan working life, tarkoitetaan usein jonkun ihmisen uraa, kuten tässä esimerkissä, jossa puhutaan omasta työurasta: ”I'd spent such a long part of my working life playing the role of the Phantom”. Huomaa myös, että Cambridgen sanakirjassa working lifen määritelmä on ”the part of a person’s life when they do a job or are at work”, jossa siis korostuu yksittäisen henkilön elämä. Suomen kielessä työelämä on vähemmän henkilökohtainen ja enemmän yleinen: sillä tarkoitetaan työelämää kokonaisuutena sekä työntekijöiden, työnantajien ja yrittäjien välistä vuorovaikutusjärjestelmää, joka kattaa kaiken, missä työtä tehdään. Lisäksi working life tarkoittaa englanniksi usein toiminta- eli käyttöikää eli sitä, kuinka kauan koneen voi odottaa toimivan.

  • Tästä syystä termi working life on harhaanjohtava. Suomen työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla todetaan: ”Working life barometer measures changes in working life”. Sivulla ministeriö yrittää kertoa työolobarometristä, joka mittaa työelämän muutoksia, mutta englanninkieliselle lukijalle tulee mieleen urabarometri.

  • Työelämä on epätarkka: nähdessään otsikon ”New working life and a sustainable economy” (Uusi työelämä ja kestävä talous) koulutettu englanninkielinen keskivertolukija ei ymmärrä kuin pääpiirteittäin, mitä sillä tarkoitetaan. Kuvaavampi otsikon käännös voisi olla ”A transforming labour market and a sustainable economy” (Muuttuvat työmarkkinat ja kestävä talous). (Uskon vakaasti otsikoiden kääntämiseen hyvin vapaalla kädellä, tästä aiheesta kirjoitan blogissani myöhemmin.)

  • Työelämä-termiä ei yksinkertaisesti käytetä englannissa sillä tavoin kuin suomalaiset luulevat. Kun me englanninkieliset puhumme siitä, millaista on työskennellä tietyssä maassa, käytämme ilmaisuja work(ing) culture (työ(skentely)kulttuuri), working conditions (työolot) ja jopa work-life balance (työn ja vapaa-ajan tasapaino). Ja kyllä, tiedän varsin hyvin, että työn ja vapaa-ajan tasapaino ei ole sama asia kuin työelämä, mutta se on oikea termi, jota käytetään, kun puhutaan siitä osasta elämää, jonka ihmiset viettävät työssä.

Joten: unohdetaan working life ja käytetään sen sijaan järkeviä käännöksiä, kuten employment, career, labour ja working culture!


Käsitteellisesti puhuen


Kolmas esimerkkini on hyvin erikoistunut, mutta silti varsin ärsyttävä. Se on suomen kielen sana käsite, kun sitä käytetään hyvin suppeassa yhteydessä. Käsite on johdettu sanasta käsi, ja kuvittelen sen juontavan juurensa ajatukseen siitä, että se ”käsittelee” jollekin asialle ominaisia piirteitä.


Kerran käännettävässä tekstissäni oli ilmaus ”taloudellisen työnantajan käsite”, joka on peräisin Suomen hallituksen esityksestä taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönottamiseksi verolainsäädännössä. Lainsäädännön yksityiskohdilla ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Tärkeää on se, miten EY ja suuret tilintarkastusyhtiöt, kuten KPMG, ovat Suomessa kirjoittaneet suunnitelmista englanniksi: ne kirjoittivat, että Suomen hallitus suunnittelee economic employer conceptin käyttöönottoa Suomen lainsäädännössä. Concept-sanan käyttö ärsyttää minua monella tavalla:


· Englannin kielessä sanaa concept ei käytetä näin. Hallitus ei voi sisällyttää lainsäädäntöön conceptia sen enempää kuin se voi lisätä taivaalle uutta tähtikuviota. Lainsäädäntö sisältää ihmismielen siihen mieltämiä käsitteitä.

  • Kyseessä ei ole concept, vaan asema tai tila. Jos laki nimeää yrityksen taloudelliseksi työnantajaksi, yritys ei ole saanut uutta käsitettä. Tämä merkitsisi työnantajan toimintatapojen perusteellista muuttumista. Työnantajalla on kuitenkin uusi asema, uusi määre tai tunniste. Aivan kuin hallitus ryhmittelisi kaikki maan työnantajat siten, että osa on taloudellisia työnantajia ja osa ei. Kyse ei ole näiden työnantajien ”käsitteellistämisestä” vaan luokittelusta.

  • Koska käsite on johdettu sanasta käsi, se on konkreettisempi ja käytännönläheisempi kuin englannin concept, joka on abstrakti. Conceptin huolimaton käyttö käsitteen käännösvastineena ei vain kaikissa tapauksissa toimi. Siksi se onkin hyvä esimerkki Finglish-harhasta.


Sanasta sanaan kääntäminen voi hämmentää tai johtaa lukijoita harhaan. Älä jää itse kipuilemaan kääntämisen kanssa: palkkaa ammattilainen!


Comments

Rated 0 out of 5 stars.
No ratings yet

Add a rating
bottom of page