Karkottaako finglish ostajia – vai riittääkö, että yrityksen englannista saa selvää?

Paremmalla käännöksellä on joskus myönteinen myyntivaikutus. Entä jos testataan finglishiä, hyvää käännöstä ja natiivin uudelleenkirjoitusta?

Benjamin Russell ja Duncan Gillespie testasivat vuonna 2016, miten parempi konekäännös Etsy-verkkosivustolla vaikutti myyntiin.

Kun verkkoshoppailijat jaettiin kahteen ryhmään, Etsylle räätälöityjä käännöksiä nähneet kävijät tekivät ostoksen 8,72 prosenttia useammin. Lisäksi he panivat ostoskoriin tuotteita useammilla käynneillä ja vierailivat useammilla sivuilla. Toisin sanoen: Etsylle räätälöidyt englanti–ranska-konekäännökset voittivat Bingin geneeriset konekäännökset.

Kokeen tuloksia ei voi tietenkään yleistää koskemaan kaikkia käännöksiä tai kieliä. Mutta se näyttää jotain: että paremmalla käännöksellä voi saada asiakkaat ostamaan enemmän. Eipä ihme, jos esimerkiksi clutch kääntyy Etsyn sivuilla oikein käsilaukuksi auton kytkimen sijaan. Paperin mukaan geneerinen järjestelmä kompastui juuri tähän sanaan.

Mutta minulle kysymys siitä, saako parempi käännös asiakkaat löysäämään kernaammin kukkaronnyörejään, on vasta lähtöviiva. Minua kiinnostaa toinen kysymys, juuri suomalaisessa bisneskontekstissa:

Mikä rahallinen ero on näillä kolmella kieliversiolla:

1. perusfinglish, joka on nimellisesti englantia mutta on oikeasti suomea englannin sanoin, usein virheitäkin sisältäen;

2. hyvä suomi–englanti-käännös, jossa sanasto ja kielioppi ovat luonnollisia eikä ole virheitä;

3. englanti, joka on kirjoitettu kansainvälistä ostajaa ajatellen, eli jossa tosiasiat on esitetty kansainvälistä ostajaa kiinnostavassa järjestyksessä?

Esimerkiksi on metsäkoneyhtiö, joka on perustettu Suomussalmelle vuonna 1990 ja käyttää tavaralajimenetelmää. Tavaralajimenetelmää käyttävistä metsäkonefirmoista se kuuluu Euroopan suurimpiin. Eli suomeksi:

Forestmachine Oy on tänä päivänä yksi Euroopan suurimmista tavaralajimenetelmään perustuvien metsäkoneiden valmistajista. Yritys sijaitsee edelleen samalla paikalla Suomussalmella kuin perustamisvuonnaan 1990.

Niinpä etusivullaan yritys voisi esittäytyä finglishiksi näin:

A:

Forestmachine Ltd is today one of Europe’s largest manufacturers of forest machines based on the cut-to-length method. The company is still located in Suomussalmi, Finland, in the same place as in its founding year 1990.

Suomenkielinen logiikka säilyy vahvasti: manufacturers of forest machines based on the cut-to-length method, in the same place as in its founding year.

Hyvä suomi–englanti-käännös voisi näyttää tältä:

B:

Forestmachine Ltd is one of Europe’s largest manufacturers of forest machines for cut-to-length harvesting. The company is still based in Suomussalmi, Finland, where it was founded in 1990.

Ei ole enää kökköä based on-rakennetta eikä muutenkaan suomenkielistä logiikkaa.

Mutta entä jos astuisimme vielä askeleen eteenpäin ja muuttaisimme tiedon esittämisen järjestyksen?

C:

Forestmachine Ltd has been building forest machines for cut-to-length harvesting in Suomussalmi, Finland, since 1990. Today, it is one of Europe’s largest manufacturers in the sector.

Mikä muuttui? Sen sijaan, että teksti avataan sillä, mikä Forestmachine on, sanotaan ensin, mitä se tekee. Omaan englanninkieliseen korvaani ja silmääni tuo järjestys vaikuttaa paremmalta kuin kuivahko arkistoluokittelunomainen avaus, joka jakaa yrityksen tiettyyn kategoriaan.

Ennen kuin luet eteenpäin: jos olisit kansainvälinen ostaja, minkä version jälkeen haluaisit todennäköisimmin tietää yrityksestä lisää – A:n, B:n vai C:n?

En voi kuitenkaan olla varma, että kansainväliset ostajat olisivat samaa mieltä. Sitäpä juuri haluaisin tutkia. Tässä on nimittäin monta mahdollista tulosta:

• Kansainvälinen ostaja ostaa mieluummin version C pohjalta kuin version A tai B. Johtopäätös: natiivi uudelleenkirjoittaminen voittaa sekä finglishin että hyvän käännöksen.

• Kansainvälinen ostaja ostaa yhtä mielellään version B kuin version C pohjalta. Hän pitää molempia parempina kuin versiota A. Johtopäätös: jo finglishin jättäminen saa ostajan haaviin, mutta ei ole väliä, käännetäänkö hyvin vai kirjoitetaanko uudelleen.

• Kansainvälinen ostaja ostaa mieluummin version A tai B pohjalta kuin version C. Johtopäätös: alkuperäinen, suomalainen, faktajärjestys oli ostajan kannalta hyödyllisempi – mahdollisesti siksi, että se auttoi ostajaa hahmottamaan, minkäkokoinen yritys on kyseessä.

Ei voi testaamatta tietää. Oman bisnekseni kannalta ensimmäiset kaksi tulosta olisivat hyviä. Ne antaisivat tukea vuosien paasaamiselleni finglishin haitoista. Kolmas vaihtoehto olisi karvas mutta silti mielenkiintoinen: se pakottaisi minut miettimään, minkälainen kieli oikeasti vaikuttaa ostopäätökseen.

Tietenkin kokeessa olisi paljon muttia: yksittäisten sanojen sävy tai järjestys firman etusivulla voi merkitä enemmän tai vähemmän kuin pieni präntti sopimuksessa, esimerkiksi. Sitten on sellainen asia kuin maine, jota ei mitata yksittäisissä kaupoissa vaan bisneksen pitkäaikaisessa menestyksessä.

Testaa omassa yrityksessäsi. Ota englanninkielisen etusivusi ensimmäinen kappale ja tee siitä kaksi versiota: yksi hyvä käännös nykyisestä suomesta ja yksi versio, joka on kirjoitettu alusta asti kansainväliselle ostajalle. Näytä niitä vuorotellen ulkomaisille asiakkaille tai prospekteille. Kumman jälkeen he haluavat tietää lisää?

Bisnekseni perustuu siihen, että hyvä englanti voittaa liiketoiminnallisesti finglishin. Olenko ollut väärässä?

Sen tiedän ainakin, että suomalaiset yritykset kirjoittavat sellaista englantia, joka tarkoittaa käytännössä eri asiaa kuin mitä tarkoitettiin suomeksi. Kirjassani 101 finglishmiä – eroon tankeroista esittelen 101 tällaista ansaa. Signeerattu kappale kotiin postitettuna maksaa 32,90 €. Tilaa kirja täältä.