Suomalaisen härski harha englannista: pääasia on tulla ymmärretyksi

Baarissa kaksi olutta saa huonollakin englannilla. Bisneksessä ymmärrettävyys on vasta lähtöviiva.

Leena Iivonen kommentoi Osuuspankin kehnoa englantia käsittelevään postaukseen viittaavan tviittini alla: hän kysyi, etteikö riitä, että tulee ymmärretyksi ja että natiivia kieltä kuullaan siellä missä se on natiivia.

Tätä kuulee eri versioina aina silloin tällöin. Kun kritisoin suomalaista firmaa, jonka kökkö englanti luultavasti tylsistyttää enemmän ostajia kuin houkuttelee, minulle vastataan, että ”pääasia on tulla ymmärretyksi”.

No hyvä. Otetaan tämä väite sellaisenaan. Katsotaan, onko siinä mitään järkeä.

Suomalainen Kari, 45, on lomalla Vietnamissa. Hän menee rantabaarin tiskille ja tilaa kaksi olutta näin: sanoo ”two beers, please” ja näyttää kaksi sormea.

Miten ostostilanne meni? Ymmärretyksi tuli. Se oli tässä alhaisten panosten tilanteessa aidosti pääasia. Maailman lingua francalla homma hoitui.

Väite on siis joissakin konteksteissa aivan totta. Joskus pääasia on vain tulla ymmärretyksi.

Mutta.

Mitä tätä väitettä toistavat ihmiset oikeasti paljastavat ajattelumaailmastaan, kun he väittävät pääasian olevan ymmärretyksi tuleminen?

Tietenkin heille kaikki kielitilanteet ovat samanlaisia.

Eivätkö muka ole? Testataanpas.

Mitä ajatuksia ja tunteita heräisi ”pääasia on tulla ymmärretyksi” -väitteen kannattajan päässä, jos:

• Herkullisen aterian laitettuaan hänen puolisonsa kutsuisi syömään toteamalla kylmästi ”tuossa on ruoka, syö”?

• Hänen lukiokaverinsa lähettäisi hänen syntymäpäivänään lakonisen tekstarin, jossa lukisi vain ”syntymäpäiväsi on huomioitu”?

• Hän ehdottaisi työkaverilleen kahta lounasravintolaa, mihin tämä vastaisi ”ihan sama mulle, oikeasti”?

Kaikissa tilanteissa olennainen tieto välittyy: ruoka on valmis. Tiedän, että sinulla on syntymäpäivä. Molemmat ravintolavaihtoehdot käyvät.

Mutta me kaikki tiedämme, että tiedon välittäminen on vasta alku. Olennaista on se, miten tietoa välitetään.

Siksi ihmiset, jotka väittävät, että ”pääasia on tulla ymmärretyksi”, vähintäänkin kaunistelevat totuutta ja pahimmillaan valehtelevat härskisti. He eivät sietäisi yksityisessä tai ammatillisessa elämässään paljon tällaista viestintää, jossa ainoa tavoite on viestin välittyminen. Syy on yksinkertainen: kun viesti ei ota vastaanottajaa huomioon ollenkaan, se kuulostaa herkästi psykopaattiselta, kylmältä ja julmalta.

Sama pätee yritysmaailmassa. Kun panokset ovat korkeat ja pöydällä miljoonia euroja, joista kisaa useampi myyjä, ”ymmärretyksi tuleminen” on pääasiasta kaukana. Se saattaa olla vasta lähtöviiva.

Ei siksi, että pelkästään ”ymmärretyksi tullut” myyjä kuulostaisi psykopaatilta, vaan siksi, että ostaja odottaa myyjältä enemmän kuin faktojen välittämistä. Hän odottaa myyjältä ostajan kielellä puhumista.

Millä tahansa elämämme alalla kielen tarkoitus on harvoin pelkästään tiedon välittäminen, vaan kieli välittää myös sävyjä, tunteita, lämpöä, kylmyyttä ja paljon muuta. Bisneksessä kielellä on yksi erittäin tärkeä tehtävä: myydä.

Otetaan esimerkki.

Suomalainen yritys haluaa saada maailmanlaajuisen IT-firman asiakkaakseen. Firma kutsutaan jättämään tarjous. Tarjouspyyntöä viilataan koko tiimin voimin aivan pikkutunneille saakka. Tili on miljoonien arvoinen. Jos suomalainen firmamme on fiksu, sen työntekijät kiinnittävät huomiota siihen, miten haluttu ostaja puhuu itsestään. He huolehtivat myös siitä, ettei yksikään sana tarjouksessa altista koko tarjousta riskille. Jos yritys kuvailee esimerkiksi toimitilojaan tarjouksessa, se saattaa tehdä nämä valinnat:

• Ei change works vaan modifications, fit-out works tai tenant improvements. Kirjaimellinen käännös sanoista ”muutostyöt” kuulostaa epämääräiseltä: ”mitä tässä ylipäätään muutetaan?”

• Ei The office has strong internet vaan The office offers high-capacity connectivity. ”Strong internet” kuulostaa liian epämuodolliselta tähän tilanteeseen.

• Ei quiet work rooms vaan focus rooms. Molemmat ovat kyllä ymmärrettäviä, mutta moderneissa toimitiloissa puhutaan englanniksi fokusta tukevista tiloista.

Jälleen kerran: kaikissa kolmessa viesti välittyy. Mutta kun kyseessä on miljoonien eurojen asiakkuus, miksi fiksu myyjä ottaisi riskiä? Tarjous on vain yhtä vahva kuin sen heikoin yksittäinen sana. Myyjä ei halua ostajaa ajattelevan: ”Hän ei vaivautunut edes tarkistamaan, miten sanomme ’muutostyöt’ englanniksi.” Toisin sanoen: ”Hän ei vaivautunut oppimaan meidän kieltämme.”

Myydä voi joskus pelkästään ymmärretyksi tulemalla. Mutta useimmiten tilin saa se, joka puhuu parhaiten asiakkaan kieltä.

”Pääasia on tulla ymmärretyksi” on huono periaate. Muistatko Karin tämän postauksen alusta? Hänellekään ymmärretyksi tuleminen ei ole välttämättä taattua. Jos hän olisi Vietnamin sijaan lomalla Englannissa ja näyttänyt baaritiskillä kaksi sormea tuoppejaan tilatessaan, hänen olisi kannattanut varoa, ettei kämmenselkä ollut baarimikkoa päin. Silloin se olisi ollut haistattelua. Ymmärtäminen on hyvinkin usein enemmän kuin vain sanoja.

Niinpä jos se on huono periaate milloin tahansa, se on sitä sitäkin vahvemmin yritysmaailmassa. Parempi periaate olisi:

Hyvä bisnesteksti ei pelkästään varmista, että lukija ymmärtää. Se saa lukijan ostamaan.

Miksi suomalainen ei edes tule ymmärretyksi sanoilla kuten "take into use", "renew" ja "working life"? Osta kirjani 101 finglishmiä – eroon tankeroista ja ota selvää! Kirjasta opit myös, miten kannattaa kirjoittaa mukaenglannin sijaan. Signeerattu kappale kotiin postitettuna – vain 32,90 € yhteensä! Tervetuloa ostoksille!

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.