Suomalaisia hävettävät väärät asiat. Joitakin ei hävetä ollenkaan, vaikka pitäisi.
Hesari kirjoittaa, että jotkut lehden lukijat kokevat häpeää englannin puhumisesta. Osa arastelee englannin puhumista niin, että välttelee sitä töissä ja opinnoissa. HS ei esittänyt mitään lukuja, eikä sen järjestämää verkkokyselyä voi pitää minään tieteellisenä tutkimuksena. Se on vain tyypillistä Hesarin täytemateriaalia. Lukijoiden vastaukset ovat silti mielenkiintoisia.
Näyttää nimittäin siltä, että suuri joukko suomalaisia ei pidä englannin puhumisesta arjessa, koska he kokevat siitä häpeää. Oman havaintoni mukaan tämä häpeä on täysin väärässä paikassa.
Hävetä pitää muiden ihmisten: niiden, jotka kirjoittavat yritysten verkkosivuja englanniksi eivätkä tarkistuta kirjoituksiaan ollenkaan tai ainakaan riittävästi. Räikeimmät esimerkit ovat Finnair, Neste ja Trainers’ House. Yritysten pomoilla on peiliin katsomisen paikka, kun heidän alaisensa julkaisevat myyntiin tarkoitettua englantia, joka antaa huonon kuvan yrityksestä. Katseeni kohdistuu siis teihin, Päivyt Tallqvist, Susanna Sieppi ja Jari Sarasvuo. Mutta ette ole ainoat.
Riittävän suuri joukko suomalaisia ajattelee, että he osaavat kirjoittaa myyntiin tarkoitettua englantia vallan mainiosti. He voivat siis omasta mielestään esitellä omaa firmaansa englanniksi kirjallisesti joko minimaalisella tarkistuksella tai ilman mitään tarkistusta. Itseluottamus on vankkumaton.
Joidenkin röyhkeys menee vieläkin pidemmälle: he tilaavat äidinkielenään englantia puhuvalta kääntäjältä käännöksen suomesta englantiin. Sitten he muokkaavat käännöstä kysymättä kääntäjältä mitään. Tämä on muuten klassinen enkkuröyhkeyden oire: ”Minä tiedän natiivia paremmin, niinpä minä muokkailen natiivin kirjoittamaa tekstiä”. Nämä ihmiset muka tietävät natiivikääntäjää paremmin, mitä mielleyhtymiä tietyt englannin sanat herättävät lukijoiden päässä.
Heillä ei siis ole häpeän rahtuakaan. Ne suomalaiset, joiden pitäisi ajatella sitä, miltä heidän julkaisemansa englanti näyttää, eivät piittaa siitä. Tämä siitä huolimatta, että heidän liiketoimintansa riippuu englannista.
Toisaalta ne suomalaiset, joiden ei tarvitsisi huolehtia puhutun englantinsa oikeellisuudesta, kuten Hesarin lukijat, stressaantuvat ja häpeävät vajavaista kielitaitoaan – täysin turhaan. Puhuminen on vain puhetta, joka tulee ja menee. Tärkeintä on ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.
Häpeä on tärkeä tunne, joka ohjaa valintojamme. Suomalaisten pitäisi kuitenkin osata myös suunnata häpeä oikein ja hävetä oikeita asioita. Älä siis ajattele, miltä englantisi kuulostaa kahvipöydässä, sillä tärkeintä on, että sinua ymmärretään. Siinä kohtaa sinun kuitenkin pitää hävetä, jos tuotat yrityksesi myyntimateriaaleja englanniksi lukuisille silmäpareille ilman, että tarkistutat tekstiä tai käännätät sitä ammattilaisella. Vielä enemmän sinun pitää hävetä, jos muokkaat jälkikäteen ja salaa ammattikääntäjältä ostamaasi käännöstä.
Hävettääkö työpaikkasi englanti? Kaipaatko helppoja ja nopeita tapoja korjata sitä? Esittelen 7 helppoa korjausta, jotka kuka tahansa voi tehdä, vaikka ei puhuisi englantia sujuvasti! Merkitse kalenteriisi ilmaisen webinaarin päivämäärä: tiistai 30.1.2024. Lisätietoja luvassa pian!
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.
