Opinahjolle englanti on kaikki kaikessa, paitsi mitä tulee oikeellisuuteen.
Aalto-yliopisto haluaa olla tunnettu kansainvälinen yliopisto. Sen vahvin keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi on englannin kieli. Se tarjoaa niin paljon englanninkielistä opetusta, että apulaisoikeuskansleri on todennut tilanteen olevan yliopistolain vastainen. Yliopistolain mukaan Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yli 80 prosenttia kauppatieteiden ja teknillisen alan maisteriohjelmien opetuksesta on kuitenkin englanninkielistä. Oikeuskanslerille valitettiin suomenkielisen opetuksen puutteesta Aalto-yliopistossa ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten, eikä mikään ole muuttunut. Tai on jokin: nyt opetusta on entistä vähemmän suomeksi ja entistä enemmän englanniksi. Aalto ei yliopistolaista piittaa: englannin kielen käyttöä kasvatetaan laista riippumatta.
Aallon asenteessa englannin kieltä kohtaa korostuu kuitenkin määrä laadun kustannuksella. Seuraava virke For International Staff -sivulla kertoo kaiken:
Finnish language is known to be a bit on the complicated side, but don’t worry, we Finns are fluent in English, and have an international mindset.
Virkkeen alusta puuttuu määräinen artikkeli suomen kielen edestä: The Finnish language. Tästä virkkeestä ilmi käyvä röyhkeys on pöyristyttävää. Aalto kertoo tarkistamattomalla, epäidiomaattisella englannilla maailmalle, että (kaikki) suomalaiset "osaavat sujuvasti englantia". Vaikka sujuva kielitaito ei takaa virheetöntä kielenkäyttöä, uskoisin jokaisen englantia hyvin osaavan tietävän, että englanniksi kieleen voidaan viitata kahdella tavalla: joko the Finnish language tai Finnish, mutta ei koskaan Finnish language ilman artikkelia.
Ehkä tämä on vain yksittäinen tapaus, ja Aallon loput verkkosivut ovat huolellisesti muokattua ja idiomaattista englantia? Eivät valitettavasti ole. Pikavilkaisu Aallon sivustoon paljastaa runsain mitoin englantia, jota kukaan ei ole vaivautunut tarkistamaan tai tarkistuttamaan:
Professor Minna Halme tells that she feels massively grateful for receiving two awards in one conference
Tässä pitäisi käyttää verbiä says, eikä tells. Suomeksi professori Halme voi toki kertoa olevansa kiitollinen kahdesta palkinnosta. Muistan opettaneeni näiden kahden verbin eroa englannin kielen A2-opiskelijoille (kehittyvä peruskielitaito).
Welcome to participate in almost thirty lectures, studio visits and guided exhibition tours.
Finglish-varoitus! Englanniksi ei sanota tervetuloa osallistumaan: parempia vaihtoehtoja ovat ”We welcome you to participate” tai ”Come and participate”.
The Weekly workshop introductions at Aalto Design Factory provide everyone a chance to explore the ideation and framing techniques
Verbin provide (tarjota) yhteydessä tulee käyttää prepositiota with: ”provide everyone with a chance”.
Seats available on first come, first serve basis.
Tämän pitäisi olla ”first-come, first-served basis” (paikkoja rajoitetusti, nopeat syövät hitaat). Englanninkielisen ajatuksen taustalla on ajatus siitä, että ensimmäisenä tullut saa palvelua (tässä tapauksessa paikan) ensin (served), hän ei siis palvele (serve).
Creative Sustainability -maisteriohjelmaa käsittelevällä sivulla sana characterise on kirjoitettu muodossa -ise, mutta organization-sanassa on Z-kirjain. Molemmat ovat oikein brittienglannissa, mutta jos yliopisto väittää puhuvansa sujuvaa englantia, sen pitäisi valita jompikumpi ja pitäytyä siinä. Samalla sivulla fulfill on kirjoitettu kahdella L-kirjaimella, joka on amerikanenglannin kirjoitusasu. Jos tavoitteena on siis brittienglanti, kaksois-L on virheellinen. Toisaalta, jos tavoitteena on amerikanenglanti, characterise on väärin. Tämä verkkosivu ei ole täysin oikein kummassakaan englannin kielen päävariantissa.
Aalto tenure track process is a standard professors’ career advancement process, which has been developed and approved widely in Aalto community.
Tästä puuttuu kaksi artikkelia: the Aalto tenure track process ja the Aalto community. (Yksi ”prosessi” riittäisi myös.)
Samalla sivulla sanotaan:
Hope you find these helpful.
Kuka toivoo, että vastauksista on apua? Tämä ei ole työkaverin pöydälle jätetty viestilappu: kyseessä on yliopiston neuvontaverkkosivu, joka on suunnattu yliopiston mahdollisille vakinaisille professoreille. Tässä yliopiston pitäisi nähdä vähän vaivaa ja kirjoittaa oikea lause, jossa on pronomini: ”We hope you find these helpful”.
Social Life and Recreation -sivulla kerrotaan seuraavaa:
Family members are most welcome to join but please note no separate children´s activities are arranged.
Sanassa children’s on aksentti (´) eikä heittomerkkiä (’). Kuka tahansa englantia sujuvasti osaava huomaa, että aksenttimerkki näyttää väärältä: se työntää sanan children ja S-kirjaimen liian kauas toisistaan.
Jos Aalto-yliopisto on valmis rikkomaan lakia sille niin tärkeän englannin vuoksi, miksi englanti on epäjohdonmukaista ja usein ala-arvoista? Tämä ei ole sellaisen organisaation kirjallinen tuotos, joka arvostaa englantia, erityisesti sujuvaa englantia, yli kaiken. Ongelma ei ole siinä, että sisällön ovat tuottaneet suomen kieltä äidinkielenään puhuvat, vaan siinä, että he eivät ole tehneet oikeinkirjoituksen tarkistusta tai tarkistuttaneet tekstiään englantia äidinkielenään puhuvalla henkilöllä.
Aallon viesti on selkeä: ”emme välitä maineestamme”. Se tuo viestinsä esiin tuottamalla valtavia määriä tekstiä englanniksi, joka on sen olemassaolon tarkoitus, ja laiminlyömällä englannin sujuvuuden tai oikeellisuuden tarkistamisen. Kun Aalto-yliopisto laiminlyö englannin oikeellisuuden – välimerkit, artikkelit ja yhdenmukaisen brittiläisen/amerikkalaisen kirjoitusasun – syntyy vaikutelma, että kyseessä ei ole vakavasti otettava yliopisto. Juuri yliopistossa pitäisi ymmärtää, miksi täsmällisyys on tärkeää: kyse ei ole vain siitä, että se näyttää hyvältä, vaan siitä, että asiat tehdään oikein. Pitääkö minun selittää yliopistolle, miksi tämä on jo itsessään arvokasta?
Aloitin toteamalla, että Aalto haluaa olla tunnettu kansainvälinen yliopisto. Jos se suhtautuu jatkossakin yhtä välinpitämättömästi englannin kieleen, joka on sille kaikki kaikessa, se ei voi olla tunnettu eikä yliopisto. Mitä enemmän englantia, sitä parempi, ja suomalaisten oikeus suomenkieliseen opetukseen hiiteen, Aalto-yliopisto antaa ymmärtää. Aallon lähestymistavassa korostuu määrä laadun kustannuksella. Aalto saattaa olla kansainvälinen yliopisto mutta keskinkertainen sellainen.
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.
Tämä kirjoitus väitteineen ainakin herättää ajatuksia; mielestäni englannin kieli tekstissä on sujuvaa ja oikein mainiota.
"Aalto ei yliopistolaista piittaa: Englannin kielen käyttöä kasvatetaan laista riippumatta." Lopetin lukemisen tähän, koska englannin kieli kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, ja kun kaksoispisteen jälkeen tulee vain yksi virke, niin sekään ei oikeuta isoa alkukirjainta. Kirjoittaja on epäilemättä samaa mieltä siitä, että näin kelvottoman kielioppivirheen sisältävän kirjoitelman voi huoletta ohittaa.
Hyvä kirjoitus. Parhaat tuntemani tutkijat ovat kyllä kielenhuoltoasioissa tarkkoja, ovathan heidän tuotoksensa nimenomaan tutkimusartikkeleita lehtiin. Kun tutkimus on nykyään kansainvälistä, tarkoittaa se käytännössä englanninkielisiä kirjoituksia. Ehkäpä he eivät vain enää sitten jaksa puuttua arkipäivänä vastaan tuleviin kömmähdyksiin, kun niitä vuosi toisensa perään tulee vastaan jatkuvasti.
Itsekin ajattelee osaavansa vieraista kielistä parhaiten englantia, mutta huomaakin monesti käyttäneensä suoraa käännöstä suomesta.
Olen käsittänyt, että verbin provide yhteydessä prepositio with on valinnainen. Voisi siis kirjoittaa myös provide a change to everyone. Onko näin? Ainakin Cambridge Dictionary näyttää tukevan tätä ajatusta.