Onko sähköautojen akkusaagan takana ”discard”-sanan käännösvirhe?
Tarkoittaako ”discard” todellakin ”käytöstä poistamista”?
Eilen kolme X-seuraajaa kysyi: onko akkusaagassa kyse käännösvirheestä? He halusivat tietää, tulkitsevatko suomalaiset viranomaiset sähköautojen akut jätteeksi käännösvirheen takia
He viittasivat tähän videoon, jossa otsikossa lukee ”discard ≠ poistaa käytöstä?”
Ei ihan.
Kyllä, EU:n jätedirektiivin mukaan jäte on aine tai esine, ”jonka sen haltija poistaa käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä”. Englanniksi siinä on discard eli hankkiutua eroon. Akkuasetus taas määrittelee jäteakun jätedirektiivin määritelmän kautta.
Mutta poistaa käytöstä on EU:ta vanhempaa lakisuomea.
Jätehuoltolain (673/1978, 3 §) mukaan:
"Jätteellä tarkoitetaan tässä laissa käytöstä poistettua, vähäarvoista tai arvotonta esinettä tai ainetta."
Vuoden 1993 jätelaki (1072/1993, 3 §) sovitti saman termin EY/ETA-sääntelyn kolmiosaiseen määritelmään.
Akkugatessa ratkaisevaa on, milloin akku muuttuu jätteeksi. Ongelma syntyy suomen kielen sisällä.
Katsotaan esimerkki Lupa- ja valvontaviraston äskettäisistä akkuasetusohjeista (dia 42):
Ajoneuvon haltija päättää autohuollon yhteydessä vaihtaa autoonsa uuden akun ja poistaa vanhan akun käytöstä.
Korjaamo toteaa myöhemmin akun uudelleenkäyttökelpoiseksi. Silti LVV päättelee:
Akun haltija on käytöstä poistanut akun, jolloin akku on muuttunut jäteakuksi.
Ensimmäisessä virkkeessä poistaa käytöstä voi tarkoittaa kahta asiaa: autoilija lakkaa käyttämästä akkua tai hän hylkää sen. Toisessa virkkeessä LVV tulkitsee käytöstä poistamisen juridisesti hylkäämiseksi.
Mutta ohje ei kerro, minkä päätöksen autoilija oikeasti teki.
Kaikki käytöstä poistaminen ei ole hylkäämistä.
”Discard ≠ poistaa käytöstä” on liian yksinkertaista. Käännösvirheen sijaan ongelma on kaksimerkityksinen lakitermi suomen kielen sisällä.
Sanojen merkityserot eivät yleensä maksa sähköauton akun verran – mutta joskus maksavatkin. Samoja kieliansoja käsittelen kirjassani 101 finglishmiä – eroon tankeroista. Signeerattu kappale kotiin postitettuna maksaa 32,90 €. Tilaa kirja täältä.
Valitettavasti ongelma ei rajoitu pelkästään suomenkielen metkityksiin: jätteen ja ei-jätteen eroa on tahkottu EU:ssa vuosikymmenet, ml EU:n tuomioistuimessa, ja se on puhuttanut esimerkiksi tuotannon sivuvirtoja hyödyntäviä yrityksiä. Silloinkin kun kyseisen sivuvirran tuottaja tai käyttäjä ei ole poistanut, aikomassa poistaa tai velvollinen poistamaan sitä käytöstä, vaan kyseessä on ihan käyttökelpoinen raaka-aine tai sivutuote.
Se mikä tässä on uutta on ehkä se, että nyt keskustelu tulee vahvemmin kuluttajan rajapintaan.