Suomalaisten virkkeet ovat liian pitkiä. Olen oppinut sen käännettyäni heidän tekstejään suomesta englanniksi ja muokattuani heidän englanniksi kirjoittamiaan tekstejään vuosien ajan.
Suomalaiset mahduttavat liikaa ajatuksia samaan virkkeeseen. Yksi ajatus virkettä kohden riittää.
Suomalaiset ketjuttavat virkkeitä ja-konjunktiolla.
He käyttävät pisteen sijaan pilkkua ja aloittavat uuden virkkeen sijaan sivulauseen.
He luettelevat asioita virkkeissä, vaikka luetelma toimisi paremmin.
Tuloksena on tylsää tekstiä, jota on vaikea ymmärtää.
Tänään analysoin suomalaisen konsulttiyhtiön Milttonin blogikirjoitusta. Kyseessä on merkittävä konsulttiyhtiö, jonka liikevaihto on yli viisi miljoonaa euroa ja tulos kaksi miljoonaa euroa. Monet politiikan ja journalismin isot nimet päätyvät töihin tähän konsulttitaloon. Milttonilla on toimistoja Suomen ulkopuolella, joten englannin kielellä luodulla kuvalla on sille merkitystä. Tämänpäiväiset esimerkit kuitenkin osoittavat, että Miltton ei ole ottanut huomioon (ainakaan tämän blogikirjoituksen) luettavuutta.
Blogikirjoituksessa käsitellään dataan investoimisen tärkeyttä. Englanninkielisessä kirjoituksessa on 622 sanaa, keskimäärin 21 sanaa virkkeessä. Se on minusta luettavan virkepituuden ylärajalla. Seuraavassa analysoin viisi virkettä, jotka ovat kirjoituksen keskivirkettä pidempiä. Näytän, miten niistä tehdään lyhyempiä ja siten luettavampia. Tuloksesta hyötyy koko blogikirjoitus.
Kolmen kärki
Blogikirjoituksen pisimmässä virkkeessä on 40 sanaa. Se on kaksi kertaa koko tekstin keskiarvo:
We might still carry some trauma from the endless big data projects of a decade ago, where the main issues stemmed from data incompatibility and legacy systems, as well as the belief that a single system would solve all problems.
Tähän hirviövirkkeeseen on mahdutettu paljon tietoa: (1) vuosikymmenen takaisten big data -projektien aiheuttamat traumat, (2) järjestelmien jäykkyys ja yhteensopimattomuus sekä (3) ajatus siitä, että yksi järjestelmä ratkaisee kaiken. Sille on tehtävä jotakin, joten pilkoin sen kolmeksi erilliseksi virkkeeksi:
We might still carry some trauma from the endless big data projects of a decade ago. Their main issues stemmed from data incompatibility and legacy systems. The belief that a single system would solve all problems hobbled them.
Vertaile alkuperäistä ja minun versiotani: yksi 40 sanan virke vai kolme virkettä, joissa on 16, 10 ja 12 sanaa? Kun luet molemmat ääneen, kuulet eron. Toinen versio on helpompi lukea. Kun virke pilkotaan kolmeksi lyhyemmäksi virkkeeksi, kutakin ajatusta voi käsitellä omana kokonaisuutenaan. Näin aivot saavat mahdollisuuden käsitellä silmien lukeman tekstin.
Toiseksi pisimmässä virkkeessä oli 33 sanaa eli yli puolitoista kertaa keskiarvoa enemmän:
Many of us have become accustomed to clicking ‘allow all cookies’ pop-ups to proceed, while a group of individuals quietly declined marketing cookies, rendering their data inaccessible to analytical systems used by companies.
Jälleen kerran jouduin pilkkoman virkkeen kolmeen lyhyempään. Virkkeessä on kolme erillistä ajatusta: (1) olemme tottuneet sallimaan evästeet sivustoissa, (2) osa ihmisistä sallii vain pakolliset, ei markkinointievästeitä ja (3) viimeksi mainitun ryhmän tiedot eivät tallennu analytiikkajärjestelmiin. Niistä jokainen vaatii oman virkkeensä:
Many of us have become accustomed to clicking ‘allow all cookies’ pop-ups to proceed. Meanwhile, a group of individuals quietly declined marketing cookies. This rendered their data inaccessible to the analytical systems companies use.
Lue molemmat versiot ääneen. Huomaa, että lyhyemmät virkkeet helpottavat luetun sisällön ymmärtämistä. Olen myös muuttanut passiivin ”analytical systems used by companies” muotoon ”analytical systems companies use”. Jos virkkeen kuitenkin pilkkoo kolmeksi lyhyeksi, passiivia ei ole välttämätöntä muuttaa. Kun muokkaan suomalaisten kirjoittamaa tekstiä, muutan yleensä passiivin aktiiviksi. Poikkeuksia kuitenkin on, kuten tässä.
Blogikirjoituksen kolmanneksi pisin virke oli 28 sanaa. Se oli siis lähes puolitoista kertaa pidempi kuin koko tekstin keskivertovirke:
Over the past few years, numerous modern technologies have emerged that enable the collection of data from various sources, allowing actionable insights without necessarily requiring a complete overhaul.
Tässä on kaksi lausetta, joissa on kaksi ajatusta: (1) uudet teknologiat mahdollistavat datan keräämisen eri lähteistä ja (2) hyödyllistä tietoa saadaan vanhoista datasäiliöistä luopumatta. Edellisen lauseen ajatus päättyy sanaan ”sources”. Jälkimmäinen alkaa sen jälkeen. Kirjoittaja ei kuitenkaan päättänyt virkettä siihen, mihin hänen ajatuksensa päättyi. Tämä tuo mieleen kapulakieliset suomen virkkeet, joita olen vuosien saatossa kääntänyt. Jälleen kerran reilu pätkiminen on tarpeen:
In recent years, tech has started to allow us to collect data from various sources. This provides actionable insights without necessarily requiring a complete overhaul.
Haluan tarkentaa muutamia tekemiäni parannuksia. Jätin pois ilmaisun ”numerous modern technologies” ja kirjoitin vain ”tech”. Pääkohtaa ei myöskään kannata haudata relatiivilauseeseen (”that enable the collection of data from various sources”). Sujuvoitin virkettä: Aiemmin tekstissä luki ”technologies have emerged that enable”. Muutin sen muotoon ”tech allows us to”. Ero on pieni, mutta se helpottaa ymmärtämistä.
Luovu luetteloista virkkeissä
Yksi yleisimmistä syistä liian pitkiin virkkeisiin ovat luettelot. Kirjoittajat luettelevat asioita, joiden pitäisi olla joko erillisiä virkkeitä tai luetelmia. Tässä esimerkki Milttonin blogikirjoituksesta:
They can help attract new customers, retain existing ones, and consistently understand and meet your customers’ needs, thereby driving the development of your business accordingly.
Samaan virkkeeseen on tungettu uusien asiakkaiden houkuttelu, vanhojen pitäminen, asiakastarpeiden jatkuva ymmärtäminen ja liiketoiminnan kasvattaminen näiden mukaisesti. Tämä 25 sanan pituinen virke on neljänneksen pidempi kuin tekstin keskimääräinen virke. ”They” viittaa kahteen tekstissä aiemmin mainittuun datatyyppiin, ”behavioral data and transactional data”. Tässä on yksi tapa kirjoittaa tämä pitkä virke uusiksi:
When combined, behavior and transactional data can:
help attract new customers,
retain existing customers,
consistently understand and meet your customers’ needs.
This will drive your business’s development accordingly.
Jos luetelma ei sovi tekstiin, tässä toinen tapa:
They can help attract new customers, retain existing ones, and consistently understand and meet your customers’ needs. This will drive the development of your business accordingly.
Kaksi virkettä, joissa on 17 ja 9 sanaa, on parempi kuin yksi 25 sanan virke.
Loppusiistintää
Viimeinen esimerkkini ei ole pelkästään pitkä, vaan sisältää myös rönsyileviä ilmauksia:
The challenge then, and often still persists, is how to allocate data responsibilities within the organization in a way that satisfies all stakeholders.
Suomeksi virke kuuluu: ”Haasteena oli, ja on usein edelleen se, miten data organisaation sisällä vastuutetaan, jotta kaikki sitä hyödyntävät osapuolet ovat tyytyväisiä.” Lyhensin englannin 23 sanasta 19 sanaan:
The challenge then, and often now, is how to allocate data responsibilities in a way that satisfies all stakeholders.
Tässä on muutamakin ongelma. Ensinnäkin, ”still persists” ei ollut kieliopillisesti oikein. Korvasin sen yhdellä sanalla, ”now”. Toiseksi ”within the organization” suorastaan pyysi tulla poistetuksi. Koko blogikirjoitus käsittelee organisaatioiden datan käyttöä. Organisaation toistaminen on tarpeetonta, koska se käy tekstistä ilmi muutenkin.
Johtopäätös: yksi ajatus yhteen virkkeeseen
Suomalaiset kirjoittavat liian pitkiä virkkeitä sekä suomeksi että englanniksi. Jos kirjoitat englanniksi, kiinnitä huomiota seuraaviin merkkeihin. Ne kertovat, mistä kohtaa pitkät virkkeet kannattaa pätkiä lyhyemmiksi:
pilkku, jota seuraa and-sana
relatiivipronominit: which, where, when
ajan adverbit: while, often, seldom
pilkku, jota seuraa gerundi, kuten ”rendering” toisessa esimerkissäni.
Yritä sisällyttää yhteen virkkeeseen vain yksi ajatus. Kun haluat ilmaista toisen ajatuksen, aloita uusi virke. Aina se ei ole mahdollista, mutta se on hyvä nyrkkisääntö.
Suurin osa Milttonin verkkosivuston tekstistä näyttää hyvältä. Tämä blogikirjoitus vain kiinnitti huomioni, sillä se sisältää paljon pitkiä virkkeitä. Jos Miltton haluaa, että asiakkaat ymmärtävät sen tekstit, sen pitäisi lyhentää virkkeitä. Silloin teksteistä tulee helpommin ymmärrettäviä. Ja kun asiakkaat ymmärtävät, mitä yritys sanoo, he ostavat yritykseltä paljon todennäköisemmin.
Tai: miksi et ulkoistaisi ongelmaa kokonaan? Pyydä minua tekemään tekstistäsi ymmärrettävämpää.
Teen tylsistä teksteistä kiinnostavia esimerkiksi Reload™-palvelun avulla, joka maksaa 1 990 € + alv.
Tulos? Englantia, joka ei hävetä. Ja jos et ole tyytyväinen, saat rahasi takaisin.
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.
